Vahvuus

Monesti lasten kanssa mennään kieltolinjalle ja huomautetaan asioista joita ei saa tehdä ja joita lapsi tekee väärin, eli epäonnistumisesta puhutaan suurena asiana. Mikä tilanteista jää lapselle mieleen? Tietenkin että hän teki väärin, häntä nolottaa ja hän on huono.
Voisiko tehdä toisin ja huomata pienet asiat joissa lapsi onnistuu, kertoa ääneen ne, ihan jokainen päivä tulee asioita joita me hoitajat ja vanhemmat voimme sanottaa.
"Nousitpa reippaasti ylös sängystä",
"osaatpa hienosti laittaa sukan jalkaan",
"olitpa ystävällinen kun sanoit naapurin tädille huomenta",
"ihanaa että huomasit lintujen laulavan".

"Oletpa hienosti ottanut kaverit leikkiin",
"Ihana että paijasit kaveria kun hänellä oli paha mieli",
"mukava että tulit lauluhetkellä leikkiin mukaan",
"olitpa sisukas ja jaksoit juosta".
Tässä vain malliesimerkkejä, joita päivät ovat pullollaan, ne vain kaipaavat sitä joka ne huomaa ja sanoo ääneen.
Mitäs sitten kun lapsi tekee väärin sovittuja sääntöjä rikkoen? Laskeudu lapsen tasolle ja muistuta häntä mistä ollaan sovittu, hoidetaan anteeksipyyntö ja lopetetaan "sinä harjoittelet vielä tätä, ensi kerralla varmasti onnistut. Pyydä apua jos tarvitset, minä olen auttamassa".
Muistuksena loppuun että liiallinen kehuminen ilman syytä on myös vahingoittavaa, lapsi kokee että hän on aina paras ja näinhän maailmassa ei ole. Väärin perustein kehumalla teet karhunpalveluksen lapselle ja hänen itsetunnolleen. Muista olla rehellinen!

*Tunnista vahvuuksia ja sano ne ääneen, tehdään päivästä onnistuneempi*